23. lokakuuta 2017

Liitomakkara ja koikkajalka.

Moikka! Tänään ajattelin tulla kertomaan teille sunnuntaisesta estevalmennuksesta sekä tämän päiväisestä tunnista. Tämä onkin mun ensimmäinen ratsastuspostaus, mitä ikinä olen edes kirjoittanut - hullua sinänsä, jos ajatellaan, että pidin edellistäkin blogiani lähes kaksi vuotta. Mutta eiköhän mennä itse aiheeseen.

Sunnuntai 22.10.2017 - Tulin tallille suunnilleen noin kolmelta ja aloin lähes heti hoitamaan ratsuani, Ruudolfia kuntoon. Hoidettuamme kaverini kanssa ponin varustimme sen ja lähdimme kohti maneesia. Maneesissa aloitimme tietysti alkukäynneillä ja sen jälkeen verkkailimme sekä ravissa, että laukassa. Sain Ruudolfin ravaamaan ihan hyvin ja se liikkui suht. koht. energisesti eteenpäin pohkeestani. Reippaamminkin se olisi voinut liikkua. Sitten otin laukkaa ja alussa poni ei meinannut liikkua eteenpäin yhtään ja jäi todella hitaaksi pohkeelle. Sain sen kuitenkin raipan avulla liikkumaan paremmin. Tämän jälkeen aloimme tulemaan loivalla kiemurauralla kahta puomia, joiden välissä tehtiin voltti. Ruudolf suoritti tämän tehtävän todella kivasti ja vaikka vauhti meinasikin välillä hyytyä, sai sitä ratsastettua hyvin eteen. Seuraavaksi puomit nostettiin kavaleteiksi ja tultiin tämä sama tehtävä kummastakin suunnasta laukassa.

Hetken päästä jätettiin kavalettien välistä pois se voltti ja ratsastettiin ainoastaan linja. Tämän jälkeen alettiin tulla pientä rataa, jossa piti alussa tulla lävistäjällä pysty, josta ratsastettiin seuraavalle pitkälle sivulle jossa hypättiin pysty - okseri - okseri - sarja. Ruudolf tuli todella laiskassa laukassa aluksi ensimmäiselle esteelle lävistäjällä, enkä saanut sitä ratsastettua oikein kunnolla teräväksi. Kolmoissarjalle mennessä sain ponia ratsastettua kuitenkin ihan hyvin eteen, vaikka se olisi edelleenkin voinut mennä lujempaa. Hypyt onnistuivat usein hyvin, paitsi pari kertaa joillekin esteille tuli huonoja hyppyjä. Seuraavaksi jatkoimme tätä rataa siten, että kaarsimme sarjalta lävistäjälle, jossa hyppäsimme pystyn, ja sen jälkeen pitkällä sivulla taas pysty - okseri - sarja. Käänsin ponin ensimmäisen kerran okserin jälkeiselle pystylle liian nopeasti, jolloin esteelle tuli huono hyppy. Pysty - okseri - sarja taasen meni oikeastaan todella hyvin, vaikka olisin voinut ratsastaa vielä enemmän eteen. Olin kuitenkin tyytyväinen poniin.

Lopuksi tulimme vielä radan loppuun ns. "uusinnan", jossa kaarrettiin sarjalta vielä uudestaan läviställä olevalle pystylle, käännettiin tiukasti oikealle ja pysty, josta kaarre vasemmalle, eteen ratsastus ja pysty. Uusinta meni ihan hyvin, mutta en saanut Ruudolfia kunnolla eteen jolloin hypyt eivät olleet niin hyviä kuin oisivat voineet olla. Tämän jälkeen tulin vielä uudestaan pysty - okseri - okseri - sarjan, koska se meni huonosti tällä viimeiselle radalla ja sainkin toisella yrityksellä sen menemään sarjan hyvällä tempolla. Tämän jälkeen loppuverkkasimme hevoset ja tietysti hoidimme ne pois. Valmennuksesta jäi kaikin puolin erittäin hyvä fiilis, ja tykkäsin Ruudolfista todella paljon esteillä. Olen pahoillani jos tästä ei saanut mitään selvää, onneksi postauksen lopussa on video, joka saattaa hieman selventää.

Maanantai 23.10.2017 - Tänään tuntilistassa luki ilokseni Ruubert, jolla en ollut pitkään aikaan päässyt menemään. Hoidin ja varustin Ruubertin, jonka jälkeen lähdettiin maneesiin. Saimme mennä ilman satulaa, joten mua vähän jännitti, miten pysyn sen selässä, kun menin sillä vielä ensimmäistä kertaa ilman satulaa, mutta hyvin se onneksi meni. Alkukäyntien jälkeen alettiin ravailemaan, ja tehtiin lyhyiden sivujen keskelle ympyrät. Lisäksi toisella pitkällä sivulla ratsastettiin kaksi volttia, ja toisella ajateltiin, että hevoset liikkuisivat eteen. Ruubert oli alussa hiukan laiskahko, eikä vastannut pohkeeseen kunnolla. Poni kuitenkin taipui suhteellisen nätisti, ja alkoi pikkuhiljaa kuuntelemaan pohjettakin paremmin. Toisessa suunnassa tulimme keskiympyrälle ja teimme siinä istuntaharjoituksia. Ensin ns. työnnettiin jalkoja alas, ja sitten nostettiin ylös. Ympyrällä Ruubert ravasi todella hyvin, eikä sitä tarvinnut pyytää liikkumaan reippaammin.

Tämän jälkeen otettiin laukkaa suoralla uralla kumpaankin suuntaan. Ruubert oli alussa todella laiska laukassa, eikä meinannut suostua laukkaamaan paria askelta pidempää. Sain ponin kuitenkin onneksi laukkaamaan kunnolla hetken päästä. Toiseen suuntaan Ruubert nosti sekä säilytti laukan paljon paremmin, joten olin tyytyväinen siihen. Tämän jälkeen alettiin tulemaan loivalla kiemurauralla ravissa hieman keskihalkaisijan yli, ja siitä kahden puomin yli. Toisella pitkällä sivulla teimme tämän lisäksi kaksi käyntisiirtymistä, ja niissä Ruubert toimi erittäin hyvin. Ruubert suoritti tämän tehtävän siis todella hyvin. 

Pian aloimme tulemaan keskelle laukkavoltin, ja poni nosti vasemmassa kierroksessa laukan todella nätisti. Oikeassa kierroksessa voltti valahti liikaa sivuille, koska en pitänyt ulko-ohjaa kunnolla kädessä. Tämän tehtävän jälkeen ravasimme vielä samaa tehtävää kuin alussa sekä menimme myöskin keskiympyrällä. Tämän jälkeen siirsimme hevoset käyntiin ja kävelimme loppukäynnit, jonka jälkeen hoidin tallissa ponin pois. Ruubert oli tunnilla siis todella kiva, ja oli kiva mennä sillä pitkästä aikaa. 

Vähän jännittää, että miten selviydyn mun elämäni ensimmäisistä kunnollisista kisoista 5.11., joissa menen tosiaan joukkueluokan. Lisäksi tähän arvotaan hevoset, joten vähän mietityttää, jos saankin jonkun jolla en osaa ratsastaa yhtään. Mutta pitää vaan toivoa, että ne menis hyvin...Joukkueethan meille ilmoitetaan myöhemmin, sekä se, mikä luokka me mennään, ja hevoset. Nyt vaan pitää odottaa.


22. lokakuuta 2017

Vanhan loppu, uuden alku.























Taukoa on ollut nyt niin paljon, etten enää hädin tuskin muista, milloin olen viimeksi kirjoittanut yhtään mitään. Arkistoin jopa tauon aikana kaikki tekstini, sillä jotenkin musta tuntuu, että olisi kiva aloittaa blogi uudestaan ja yrittää saada se pysymään pystyssä paremmin kuin aijemmin. Koska tämä blogihan ei oikeastaan ikinä ole elänyt kulta-aikoja ja saas sen nyt nähdä, että tuleeko se koskaan näkemäänkään. 

Jotkut saattavat muistaakin minut ja blogini, joka katosi hiljalleen, mutta epäilemättä. Nyt olen kuitenkin ainakin hetkellisesti palannut takaisin tänne, kuinka kauaksi aikaa - sitä en tiedä. Mutta kuka minä sitten olen? Olen Aamu, tammikuussa kolmetoista täyttävä poneihin hurahtanut tyttö Keski-Suomesta. Hoidan ja ratsastan kuusivuotiasta ponitamma Tomua lähes jokapäivä ja postaukseni kertovatkin lähinnä ainoastaan Tomusta. Lisäksi käyn aina maanantaisin ratsastustunnilla ja satunnaisesti muissa valmennuksissa. Rakastan kirjoittamista sekä valokuvausta, mutta jostain syystä blogin kirjoittaminen on vain vähän jäänyt, joka on sinänsä harmi. Valokuvaan kuitenkin edelleen syhteellisen aktiivisesti.



Kirjoitan ratsastustunneilta todennäköisesti satunnaisesti postauksia, mikäli teitä ne kiinnostavat. Enemmän kirjoitan kuitenkin Tomulla ratsastuksista ja muista touhuista, mitä sen kanssa teen. Tomu on rodultaan irlannincob ja ei mikään hirveän korkea, n. 139 - 141cm. Se on syntynyt 16.6.2011. Väriltään se on musta, ja merkkinä sillä on läsi. Tomppa on erittäin kiltti, se ei satuta ihmisiä tahallaan ja rakastaa rapsutuksia. Neiti on kuitenkin tamma isolla T:eellä, ja kertoo mielipiteensä jos jokin ei mene hänen mielensä mukaan. Tomu rakastaa etenkin maastoilua ja meidän lempijuttu yhdessä taitaakin olla se.

Ratsastettaessa poni on ihan peruskiltti, ei yleensä tee mitään arvaamatonta, mutta maastossa saattaa pelästyä ihan yhtäkkiä jotain olematonta sekä innostuessaan heittää pientä pukkia. Kentällä kuitenkin kiltti, mutta jos haluaa ponin tekevän jotain, sitä täytyy kyllä silloin oikeasti ratsastaa. Se ei siis anna mitään ilmaiseksi.

Ratsastan kerran viikossa LaKu Stallilla, ja lempihevoseni sieltä ovat suomenhevonen Vertti sekä poniruuna Ruudolf. Vertti on erittäin kiltti, vuonna 2005 syntynyt suomenhevosruuna. Vertti on korkeudeltaan 154cm ja se rakastaa etenkin hyppäämistä. Ruudolf on taasen musta, läsipäinen poniruuna, joka jää hyvin helposti hitaaksi eikä liiku kunnolla eteen. Rudolfia pitää heti alkutunnista ratsastaa eteen, jotta se ei jää pohkeen alle ja liiku kuin mato. Ruudolfin laukka on aika pientä ja siinäkin ponia pitää heti ratsastaa napakasti eteen. 

Maanantain tuntien lisäksi käyn välillä este - ja kouluvalmennuksissa kun tilaisuus tulee ja ehkä joskus tulevaisuudessa myös kisoissa. Olen tasoltani HE:C / HE:B ja olen enemmän este - kuin kouluratsastaja. Kouluratsastuskin on kivaa aina silloin, kun sen hevosen saa toimimaan.

Mutta kiitoksia kuin luit tämän, laittakaa ihmeessä kysymyksiä kommentteihin jos jokin jäi mietityttämään, voin niistä sitten koota erillisen postauksen jossa vastaan niihin.Toivottavasti tykkäsitte postauksesta ja kertokaa ihmeessä, minkälaisia postauksia haluaisitte tulevaisuudessa ja miten voisin parantaa blogia sekä postauksia?